Tartuntatautilain on turvattava uskonnonvapaus poikkeusoloissa
Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi tartuntatautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25987/2023
Sanan- ja uskonnonvapaus ry lausuu seuraavaa:
Tartuntatautilain on turvattava uskonnonvapaus poikkeusoloissa
Pyydämme ystävällisesti Sosiaali- ja terveysministeriötä ottamaan tartuntatautilain valmistelussa huomioon seuraavat asiat. Tartuntatautilain luonnoksessa olennainen muutos kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asemaan on mahdollisuus pandemia-tilanteessa rajata ja jopa kieltää tilojen käyttö ja toiminta vakavissa terveydenhuollon häiriötilanteissa, jos tartuntatautien leviämistä ei pystyttäisi ehkäisemään riittävän tehokkaasti muilla keinoilla. Lakiluonnoksessa tämä koskisi myös uskonnon-harjoitukseen käytettäviä tiloja, kuten kirkkoja. Näin ollen viranomaiset saisivat vallan päättää kirkkojen tilapäisestä sulkemisesta esimerkiksi pandemia-tilanteessa. Nykyisessä laissa päätösvalta on kirkoilla itsellään.
Koronapandemian aikana uskonnollista toimintaa rajoitettiin enemmän kuin oli perusteltua. Oli epäselvyyttä siitä, mihin asti viranomaisten valtuudet ylettävät. Lisäksi rajoitusten toistuva, äkillinen, ennakoimaton ja mielivaltaiselta vaikuttanut muuttaminen saattoi uskonnolliset yhteisöt kohtuuttomiin tilanteisiin. Tästä on syytä ottaa opiksi, jotta vastaava ei voi toistua.
Koronapandemia osoitti myös sen, että uskonnolliset ihmiset toimivat vastuullisesti, huomioivat hygieniasuositukset ja rajoittavat itse tarvittaessa osallistumistaan uskonnollisiin tilaisuuksiin huomioiden tilanteen vakavuuden. Tartuntatautilain tulee määritellä selkeät linjaukset ja rajat viranomaisten valtuuksille, joiden perusperiaatteena tulee olla uskonnonvapauden turvaaminen myös poikkeusoloissa.
Lähtökohtana tulee olla uskonnonharjoituksen mahdollistaminen. Jumalanpalvelus on uskonnon-harjoituksen ytimessä, eikä siihen voi täysipainoisesti osallistua etäyhteyksin. Sakramenttien toimittaminen ja vastaanottaminen edellyttävät fyysistä läsnäoloa. Perus- ja ihmisoikeudet sisältävät oikeuden uskonnonharjoittamiseen myös poikkeusoloissa.
Ihmisiä ei voi kategorisesti kieltää esimerkiksi kokoontumasta yhteen rukoilemaan, lukemaan Raamattua tai kohtaamaan toisiaan uskonnollisissa puitteissa, vaikka tähän liittyisi terveydellisiä riskejä. Viranomaisten on tärkeää myös tiedostaa hengellisyyden, uskonnollisuuden ja yhteisöllisyyden henkistä kestävyyttä, resilienssiä, tukeva vaikutus esimerkiksi pandemia-aikana.
Lakiluonnoksessa tartuntalain rajoitusten kerrotaan puuttuvan vain tilojen käyttämiseen, ei uskonnonvapauden ydinalueeseen. Väitettä perustellaan sillä, että jumalanpalveluksia järjestetään nykyisinkin verkon välityksellä. On hyvä kuitenkin huomata, etteivät verkkoon lähetettävät jumalanpalvelukset ole korvanneet fyysisiä jumalanpalveluksia. Uskonnonharjoitus on olemuksellisesti yhteisöllistä ja vuorovaikutteista tavalla, jota etäosallistuminen ei mahdollista. Sakramentteja ei voi toimittaa eikä vastaanottaa verkon välityksellä. Kristuksen ruumiillinen kohtaaminen ehtoollisen sakramentissa on luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen uskonnonharjoituksen ytimessä, eikä sitä voi korvata millään virtuaalisella toiminnalla.
Uskonnonharjoituksen toteuttamisen kieltämiseltä tai rajoittamiselta siihen tarkoitetussa tilassa tulee edellyttää erityisen raskaita perusteluita viranomaiselta. Siksi näistä päättämiseen tulisi edellyttää Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen suositusta pelkän kuulemisen sijaan.
SANAN- JA USKONNONVAPAUS RY
Ville Kettunen
hallituksen puheenjohtaja
Soili Haverinen
hallituksen jäsen
Mikko Heikkilä
hallituksen varapuheenjohtaja
Loviisa Kaartokallio
hallituksen jäsen
Ina Kuula
hallituksen jäsen
