Tapaus Juha Mäenpää - eroavatko yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden näkemykset yhdenvertaisuudesta?
Sanan- ja uskonnonvapaus ry:n järjestökoordinaattori Susanna Koivulan kommenttipuheenvuoro:
Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemys Provinssi-festivaalin kolmen johtohenkilön toiminnasta näyttää eroavan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden näkemyksestä. Nämä kolme johtohenkilöä olivat: Provinssin entinen toimitusjohtaja Marko Kivelä, Provinssin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Tähtinen ja festivaaliorganisaatiossa toiminut Johannes Kinnunen.Käräjäoikeus tuomitsi heidät syrjinnästä. Kansanedustaja Juha Mäenpään mukaan yhdenvertaisuusvaltuutettu kiitti oikeudenkäynnissä Provinssin johtohenkilöitä näiden ratkaisusta poistaa Mäenpää festivaalialueelta kesällä 2023. Provinssin edustajat olivat katsoneet Juha Mäenpään kirjoituksen sukupuolesta syrjiväksi.
Yle uutisoi asiasta näin 21.11.2025 “:Festivaalin järjestäjät päättivät kuitenkin perua kutsun kesken tapahtuman, kun heidän tietoonsa tuli Mäenpään Ilkka-Pohjolaisessa julkaistu mielipidekirjoitus. Hän kritisoi kirjoituksessaan Opetushallituksen sukupuolivalistuksen sisältöä”.
Suomen Uutisten 8.1 julkaisemassa jutussa sanotaan: "Käräjäoikeus katsoi, että Mäenpään Provinssi-kutsu peruutettiin tämän yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan vuoksi. Sakkorangaistus kunkin vastaajan osalta oli suuruudeltaan 40 päiväsakkoa. He ovat valittaneet päätöksestä Vaasan hovioikeuteen."
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa käydyssä oikeudenkäynnissä kysyttiin yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemystä ja tämä vastasi siihen omasta yhdenvertaisuuskäsityksestään käsin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ei oikeudenkäynnissä voinut tietää, mihin lopputulokseen käräjäoikeus päätyy Mäenpään tapauksessa. Ajattelen kuitenkin, ettei yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemys heijastanut yhdenvertaisuuslain henkeä. Ketään ei asettaa eri asemaan mielipiteen tai poliittisen toiminnan vuoksi. Sama laki kieltää syrjimästä esimerkiksi seksuaalisen suuntautumisen takia.
Juha Mäenpään mielipidekirjoituksessa kritisoitiin Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa toteamusta sukupuolesta:
”Sukupuolen moninaisuudesta voi jakaa ikätasoisesti tietoa lapsille kertomalla esimerkiksi, että joillain pojilla on pimppi tai on mahdollista kasvaa aikuiseksi naiseksi, vaikka olisi syntymässä määritelty pojaksi.” Mäenpää kommentoi kyseistä tekstiä näin Ilkka-Pohjalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa: ”Sairasta, sanon minä. Lapsille suunnatussa ikätasoisessa tiedossa pitäisi lähteä aivan aluksi siitä, että annettu informaatio pitää paikkansa. Nyt se näyttää unohtuneen Opetushallitukselta. Pojilla ei ole ”pimppiä”. Sukupuoli ei ole tunnekysymys vaan ihmisen ominaisuus. Tästä asiasta ei tule valehdella elämänsä tietopohjaa vasta rakentaville lapsille."
Järjestökoordinaattori Koivula: Yhdenvertaisuusvaltuutettu todennäköisesti on katsonut, että olisi itsessään jo selkeää syrjintää kritisoida sukupuolenmoninaisuus-ajattelua. Onko hän siis ajatellut, että festivaalin johto saa poistaa alueelta `syrjiviä näkemyksiä´ esittävän henkilön. Mikä muu voisi olla syynä siihen, että yhdenvertaisuusvaltuutettu asettui Provinssin kolmen johtohenkilön puolelle? En ainakaan itse löydä tähän muuta perusteltua ja loogista vastausta.
Turvallisen tilan periaatteet mukailee tällaista ajatusta: jos joku `vaarantaa` näkemyksillään muiden hyvänolon tunteen ja turvallisuuden kokemuksen, hänet voidaan poistaa tilasta. Riittääkö siihen jo se, että henkilön näkemykset tunnetaan ja tiedetään, vaikka hän ei niitä kyseisessä tilanteessa ilmaisisikaan.
Olen huolissani siitä, jos yhdenvertaisuuslakia tulkitaan niin, että olisi syrjivää kritisoida erilaisia sukupuolikäsityksiä. Tämä johtaisi niin sanan- kuin uskonnonvapauden rajoituksiin. Katson, että Provinssi-festivaalin vastuuhenkilöiden toiminta kansanedustaja Juha Mäenpäätä kohtaan oli syrjintää juuri yhdenvertaisuuslain perusteella. Miten Vaasan hovioikeus tulee tapauksen ratkaisemaan, se jää nähtäväksi.
Suomen Uutisten jutussa mainittiin, että kansanedustaja Juha Mäenpää kysyi kirjallisessa kysymyksessä vastaavalta ministeriltä nämä kaksi kysymystä:
Onko oikeudenkäynnin istuntoon osallistuvalla, esimerkiksi kuultavana olevalla yhdenvertaisuusvaltuutetulla, oikeudellista perustetta kieltää puheenvuoronsa nauhoittaminen?
Miten on mahdollista, että yhdenvertaisuusvaltuutettu on puolustamassa oikeudessa syrjinnästä syytettyjä?
Järjestökoordinaattori Koivula: Miten itse vastaisin näihin kysymyksiin? Ajattelen, ettei puheenvuoron nauhoittamista tulisi perusteetta kieltää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävä on julkinen ja hänen näkemyksensä tulisi olla kansalaisten tiedossa.
Ylempänä jo osin vastasin jälkimmäiseen kysymykseen. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on luonnollisesti on lupa ja oikeus olla oikeuden kuultavana. Silloin sitä kansalaisena toki toivoo, että valtuutetun näkemykset yhdenvertaisuuslaista olisivat tasapainoisia ja sanan- ja uskonnonvapauskysymykset huomioonottavia.
